Mitä on hyvinvointi ja miksi sillä on merkitystä luultua enemmän

Tutkimuksissa on nimittäin itse asiassa osoitettu, että hyvinvointi ei rajoitu vain sinuun. Se säteilee pidemmälle. Se vaikuttaa tunnelmaan huoneessa, johon astut, tapaasi keskittyä keskusteluun sekä kärsivällisyyteesi kohdata joku, jolla on ollut huono päivä. Se, miltä sinusta tuntuu kehossasi, mielessäsi ja sielussasi, ei ole vain sinun asiasi. Se koskettaa meitä kaikkia.

Me Ritualsilla olemme aina uskoneet, että hyvinvointi alkaa pienemmistä asioista kuin suurin osa ihmisistä kuvittelee: niistä arjen hetkistä, joiden ohi yleensä kiirehdimme. Lämpimästä, hitaasta suihkusta. Tuoksusta, joka kertoo työpäivän päättyneen ja lepohetken alkaneen. Pienistä arjen iloista, jotka ovat läsnä joka päivä ja jotka vain odottavat huomaamistaan. Kun teet näistä huomiotta jättämistäsi hetkistä merkityksellisiä, jokin sisälläsi rauhoittuu. Tässä artikkelissa haluamme kuitenkin tutkia, mitä tapahtuu tämän jälkeen ja kuka muu hyötyy, kun saavutat sisäisen rauhan.

Mitä on hyvinvointi?

Hyvinvointi on yksi niistä käsitteistä, jotka tuntuvat saavan sitä enemmän merkityksiä, mitä enemmän niitä tarkastelee. ”Se on moniulotteinen ja jatkuvasti kehittyvä käsite”, sanoo eksistentiaaliterapeutti ja kirjailija Eloise Skinner, ”mutta kestävän henkilökohtaisen hyvinvoinnin tunne on yleensä sellainen, joka kestää pidemmän aikaa ja muodostaa pysyvän perustan silloinkin, kun arjen ylä- ja alamäet koettelevat meitä.”    Trauma- ja kehoterapeutti Lauren Lepley näkee hyvinvoinnin tilana, jossa tunnemme olomme mukavaksi, terveeksi ja onnelliseksi. Hän kuitenkin painottaa, että kyseessä ”ei ole päämäärä, vaan jatkuva matka, joka vaatii säännöllistä huomiota ja panostusta”. Hyödyllinen käsite tässä yhteydessä on arabian kielestä johdettu sana aleafia, joka tarkoittaa hyvää fyysisen ja henkisen terveyden tilaa. Se ei ole huippu, joka pitäisi saavuttaa, vaan tila, jota pitää vaalia.

Hyvinvointia voidaan tarkastella käytännön tasolla jakamalla se eri osatekijöihin: henkinen, emotionaalinen, fyysinen ja sosiaalinen. Suurin oivallus on kuitenkin ymmärtää, etteivät nämä ole erillisiä osioita. Ne muodostavat toisiinsa kytkeytyvän kokonaisuuden, ja se, mitä teet yhdessä osiossa, vaikuttaa ketjureaktion tavoin kaikkiin muihin. Kun alat tiedostaa pienet, usein huomaamatta jäävät ilonaiheet, joita päivittäinen elämä tarjoaa, ketjureaktio lähtee liikkeelle.

Miksi itsestä huolehtiminen ei ole itsekästä?

Yleinen kulttuurinen käsitys siitä, että itsestä huolehtiminen olisi hemmottelua, ylellisyyttä tai omaan napaan tuijottelua, perustuu väärinkäsitykseen siitä, mitä oikeasti tapahtuu, kun pidämme itsestämme huolta. Tässä käsityksessä oletetaan, että itsestä huolehtimisen hyödyt rajoittuisivat vain sinuun itseesi. Näin ei kuitenkaan ole.    Kehon, mielen ja sielun kokonaisuutta ei tulisi nähdä ainoastaan henkilökohtaisena, vaan sosiaalisena hyvinvoinnin perustana:    Tasapainoinen keho parantaa kärsivällisyyttä. Kun olet levännyt, ravittu ja tunnet olosi fyysisesti hyväksi, löydät itsestäsi voimavaroja kohdata toisten ihmisten epämukavuutta: hitaan työtoverin, vaikean keskustelun, lapsen, joka tarvitsee sinua pahimmalla mahdollisella hetkellä.    Selkeä mieli auttaa kuuntelemaan paremmin. Lepleyn määritelmän mukaan henkiseen hyvinvointiin kuuluu ”positiivinen asenne, kyky sietää stressiä ja hallinnan tunne”. Kun perusta on vakaa, et enää käytä kognitiivisia voimavarojasi oman sisäisen hälysi hallintaan. Pystyt oikeasti kuulemaan muita ihmisiä.    Ravittu sielu kykenee tuntemaan syvempää empatiaa. Emotionaalinen hyvinvointi (kyky tunnistaa ja ilmaista tunteita, hallita stressiä ja ylläpitää terveitä ihmissuhteita) ei synny siitä, että pohtisit enemmän tunteita. Se syntyy siitä, että harjoitat itsemyötätuntoa tarpeeksi johdonmukaisesti, jotta pystyt ulottamaan sen myös itsesi ulkopuolelle. Voit antaa vain sitä, mitä sinulla on.    Siksi itsestä huolehtiminen onkin yksi vähiten itsekkäistä asioista, joita voit tehdä. Pohjimmiltaan siinä on kyse valmistautumisesta muita ihmisiä varten.

Ketjureaktio

The Harvard Study of Adult Development on pitkäkestoisin koskaan toteutettu ihmisten onnellisuutta tarkasteleva tutkimus. Se osoitti, että tärkein yksittäinen tekijä pitkäkestoisessa hyvinvoinnissa on ihmissuhteiden laatu. Ei status, ei saavutukset eikä terveys muista tekijöistä erotettuna vaan yhteys toisiin ihmisiin.    Eloise Skinner nostaa esiin asian, joka usein jää huomaamatta, kun viittaamme tähän tutkimustulokseen: ”Hyvät ihmissuhteet voivat olla ratkaisevassa roolissa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittymisessä, eikä kyse tarvitse välttämättä olla perinteisistä perhe- tai parisuhteista. Kyse voi olla arkisista kohtaamisista, kuten ihmisistä, joiden kanssa teet vapaaehtoistyötä, jaat saman harrastuksen tai olet tekemisissä työsi puolesta. Kaikki nämä kohtaamiset voivat auttaa luomaan sosiaalisen hyvinvoinnin tunteen.”    Toisin sanottuna tutkimus osoittaa, että hyvät ihmissuhteet eivät ainoastaan saa sinua tuntemaan oloasi hyväksi. Ihmissuhteisiin panostaminen toimii molempiin suuntiin. Kun olosi on hyvä kohdatessasi muita ja olet tasapainoinen, läsnä ja avoin, sinusta tulee henkilö, joka saa myös muut ihmiset tuntemaan olonsa paremmaksi. Sinusta tulee hyvinvoinnin lähde, ei vain sen vastaanottaja.    Sisäinen tasapaino luo ulkoista harmoniaa. Ei pelkästään vertauskuvallisesti vaan mekanismin tavoin.

Uukumwe: yhteenkuuluvuuden vaaliminen

Jos kehon, mielen ja sielun matkalla on päätepiste, se on tämä: hetki, jolloin oma sisäinen harmoniasi tekee tilaa jonkun muun rauhalle.    Uukumwe on Namibian ovawambo-yhteisön sana, ja se vangitsee ajatuksen, jota useimmissa länsimaisissa kielissä ei ole mahdollista ilmaista yhdellä sanalla: yhteenkuuluvuutta todellisena, elettynä olotilana, ei pelkästään asiana, johon pyritään. Sen mukaan emme ole vain erillisiä olentoja, jotka silloin tällöin kohtaavat, vaan olemme yhteydessä toisiimme ja tämän yhteyden laatu riippuu oman sisäisen elämämme laadusta. Todelliseen hyvinvointiin kuuluu se, että olet saatavilla ja läsnä, annat toiselle huomiosi pyyteettömästi ja pystyt jakamaan toisen ihmisen kokemuksen ilman, että yrittäisit nopeasti korjata sen, kääntäisit huomion pois tai katoaisit paikalta.    Tämä on sellaista hyvinvointia, jota kohti me pyrimme kulkemaan. Tavoitteena ei ole täydellisesti hiottu yksilö, vaan henkilö, jonka sisäinen tasapaino saa myös ympärillä olevat ihmiset tuntemaan olonsa vakaammaksi. Tämä on sitä, mitä yhteenkuuluvuus edellyttää ja mitä aito itsestä huolehtiminen hiljalleen rakentaa.

Tutustu Uukumwe-tuotesarjaan

Näin pääset alkuun: kolme kulmakiveä

Keho: Uni, liikunta, ravinto ja ulkona vietetty aika. Nämä perusasiat tuntuvat yksinkertaisilta, koska ne ovat juuri sitä ja koska ne ovat tärkeämpiä kuin mikään niiden päälle rakennettu.

Mieli: Mindfulness, meditaatio ja pyrkimys vastata harkiten reagoinnin sijaan. Lepley neuvoo: ”Pysähdy ja pohdi hetki ennen kuin ryhdyt toimeen. Aina kun mahdollista, vastaa harkiten sen sijaan, että pelkästään reagoisit.” Meditaatiokokoelmamme on hyvä paikka aloittaa.

Sielu: Yhteenkuuluvuus, merkityksellisyys ja ihmissuhteet, jotka muistuttavat sinua siitä, kuka olet. Pysähdy säännöllisesti tarkastelemaan paitsi sitä, miltä sinusta tuntuu, myös sitä, vaalitko sinulle kaikkein tärkeimpiä yhteyksiä.